Chadôn opiskelu
Chadõta ei voi oppia kirjoista - taito siirtyy suoraan opettajalta oppilaalle. Tämä mestari-oppilas-suhde perustuu luottamukseen, vastuuseen ja uskollisuuteen, ja on keskeinen lähes kaikissa perinteisissä japanilaisissa taiteissa. Chadõn opiskelu on kurinalaista. Teemestareille elämästä on tullut taidetta ja taiteesta osa jokapäiväistä elämää.
Opiskelun rungon muodostavat kolme osa-aluetta: jitsu, gaku ja dõ.
JITSU
Ihminen oppii ensin ruumiin kautta, joten opiskelu alkaa yleensä
jitsusta,
käytännön teknisten valmiuksien hankkimisesta. Kymmenet teenvalmistustavat (temae)
eri sovelluksineen kuuluvat tähän, kuten myös ruoan ja teemakeisten valmistaminen,
hiilten ja kukkien asettelu, sekä kalligrafian harjoittaminen. Chadõa on sanottu
leikkisästi myös perinteisen japanilaisen tapakulttuurin korkeakouluksi.
GAKU
Gaku tarkoittaa tiedollista puolta opiskelussa: arkkitehtuuria,
puutarhataidetta, taidekäsityön tuntemusta, historiaa, filosofiaa, runoutta
ja niin edelleen. Chadõta voi laaja-alaisuudessaan kutsua hyvin japanilaisen
kulttuurin pienoismaailmaksi, sillä siinä yhdistyvät perinteisen kulttuurin monet
osa-alueet.
DÔ
Viimeinen ja tärkein oppimisen aste on dõ eli mielen kultivointi.
Tällä tarkoitetaan ihmisenä kasvamista, jolloin ihminen vähitellen löytää
arkipäiväistenkin asioiden sisäisen kauneuden ja oppii vaalimaan sitä. Chadõ
ei ole ulkoista muotoa korostava rituaali, vaan opiskeluun liittyy keskeisesti
itsetutkiskelu ja parhaimmillaan todellisen minuuden löytäminen, joka on yksi
keskeisistä teemoista itämaisissa taiteissa.
Käytännössä keikossa harjoitellaan teenvalmistuksen alkeita, eri teenvalmistusmenetelmiä ja teetilaisuuden kulkua käytännössä. Opettaja välittää vanhaa traditiota oppilaille, eli oppimista imitoinnin kautta katsomalla ja tekemällä.
31.12.2008 joyagama-teetilaisuus
17.1.2009 hatsugama-teetilaisuus
Suomenlinnan kartta
Suomen Chado Urasenke Tankokai yhdistys ry.
Urasenke Tankokai Finland