Suomen ensimmäinen perinteinen japanilainen teehuone sijaitsee Suomenlinnan Susisaaressa, bastioni Hyveen punatiilisessä kasematissa. Suomenlinnan teehuoneessa opiskellaan japanilaista teetaidetta eli chadôa, jota harjoitetaan perinteisten muotojen mukaisissa teetilaisuuksissa.

Suomenlinnan merilinnoitus kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin ja sen tyyni ja ajaton tunnelma tukee erinomaisesti teehuoneessa tapahtuvaa toimintaa. Samoin jo lauttamatka meren yli vapauttaa mielen arkisista mietteistä ja valmistaa teelle tulijaa astumaan teehuoneen erityiseen maailmaan.

Saapuessaan teetilaisuuteen vieraat jättävät kengät ja ulkovaatteet genkan-eteistilaan, nousevat käytävän puulattialle ja istuvat shoji-liukuoven eteen, joka on raollaan kutsuen avaamaan sen. Kevyt santelipuun tuoksu leijailee teehuoneessa ja katse kiinnittyy tokonoma-alkoviin.

Sinne on ripustettu kirjoituskäärö ja asetettu kukka maljakkoon. Isännän tatamimatolla lämpiää teevesi valurautaisessa kattilassa tulipesän yllä. Vieraat istuvat omalle tatamilleen. Isäntä saapuu mizuya-valmistelutilasta, tervehtii ovella vieraitaan kumartaen ja toivottaa heidät tervetulleiksi yhteiseen teehetkeen.

Suomenlinnan teehuone on syntynyt suomalais-japanilaisena yhteistyönä maiden välisen kulttuurivaihtosopimuksen tuloksena. Aloitteen tekivät suomalaiset chadôn opiskelijat, jotka tarvitsivat asianmukaisen opiskelutilan Helsinkiin. Vuonna 1999 japanilainen Kansai-alueen Japani-Suomi yhdistys, Kansai Japan-Finland Society päätti tukea hanketta 20-vuotisjuhlansa kunniaksi. Jo vuonna 1988 tämä yhdistys oli käynnistänyt vaihto-oppilasohjelman Suomen opetusministeriön kanssa; sopimuksen allekirjoittivat kulttuuriministeri Anna-Liisa Piipari ja Kansai Japan-Finland Societyn puheenjohtaja, tohtori Genshitsu Sen, Urasenke-teekoulukunnan suurmestari. Ohjelman puitteissa suomalaisia on käynyt vuosittain stipendiaatteina Kiotossa opiskelemassa chadôa Urasenken ammatillisessa chadô-oppilaitoksessa Urasenke Gakuen Chadô Senmon Gakkossa. Koulun ulkomaalaisille suunnatussa Midorikai -ohjelmassa on opiskellut jo parikymmentä suomalaista. Vaihto-ohjelmaa koordinoi Suomessa opetusministeriön kansainvälisen vaihdon keskus CIMO. Suomalaisten chadôn opiskelijoiden yhdistys, Suomen Chadô Urasenke Tankokai yhdistys ry. on vastannut käytännössä teehuoneen rakentamisesta Suomenlinnaan. Se on saanut siinä apua myös koulukunnan päämajasta Kiotosta. Tohtori Genshitsu Sen vihki teehuoneen käyttöön Suomenlinnassa 17.6.2004. Tässä yhteydessä tila sai nimekseen Tokuyûan (Hyveiden maja).

Suomenlinnan teehuone on ensimmäinen konkreettinen esimerkki perinteisestä japanilaisesta teehuone- eli sukiya-arkkitehtuurista ja sen mukaisesta puurakennustaidosta Suomessa. Teehuone on suunniteltu ja rakennettu suomalais-japanilaisena yhteistyönä ja keskeinen rooli hankkeessa on ollut Suomen Chadô Urasenke Tankokai yhdistys ry:llä. Japanilaisen teetaiteen opettaja Minna Rajala ja kirvesmies Reijo Rajala ovat suunnitelleet tilat japanilaisen sukiya-arkkitehtuurin perinteitä noudattaen. Suunnittelussa on saatu arvokasta apua japanilaisilta asiantuntijoilta chadô-opettaja Sotoku Nishikawalta, teehuonearkkitehti Shojin Iishimalta sekä teehuonekirvesmies Tsutomu Miyakelta. Myös japanilaisen Urasenke- teetaidekoulukunnan johtaja, tohtori Genshitsu Sen sekä hänen poikansa, vuoden 2003 alussa suurmestariksi vaihtunut Zabosai Sen Soshitsu XVI ovat hyväksyneet teehuoneen rakennuspiirustukset.

Teehuonehankkeen suunnittelu alkoi jo keväällä 1998. Useiden suunnittelu- ja hyväksytysvaiheiden jälkeen tarkkoja työpiirroksia päästiin tekemään kesällä 2001, jolloin myös solmittiin vuokrasopimus kasematista Suomenlinnan hoitokunnan kanssa. Työpiirrosten valmistuttua kasematti varustettiin työpajaksi ja rakennusmateriaali hankittiin suurimmaksi osaksi sponsorointina. Resurssien puute hidasti jatkuvasti hankkeen etenemistä ja varsinainen rakennustyö aloitettin vasta kesällä 2002 vapaaehtoistyönä, koska rahoitusta työntekijöiden palkkaan ei ollut useista yrityksistä huolimatta saatu. Marraskuussa 2003 teehuoneen rakentaminen alkoi edistyä vauhdikkaasti kun yhdistys vuokrasi erillisen työskentelytilan YTV:n tukikohdasta Helsingin Kivikosta ja muutti työpajan Suomenlinnasta talkoovoimin sinne. Työtila löytyi Suomalais-Japanilaisen yhdistyksen silloisen puheenjohtaja Juha Kailan avulla. Uuden työtilan lisäksi työskentelyä vauhdittivat huomattavasti myös Urasenke-koulukunnan johtajan tuolloin maksamat työskentelyapurahat.

Urasenken päämaja tuki hanketta myös lähettämällä kolme japanilaista teehuonekirvesmiestä Helsinkiin työskentelemään projektissa. Kirvesmiesmestari Tsutomu Miyake ja kirvesmiehet Takahiro Oda ja Isamu Ota työskentelivät Helsingissä noin kuukauden maalis-huhtikuussa 2004. Tuolloin teehuoneen rungon osat viimeisteltiin Kivikon työtilassa ja valmiit osat kuljetettiin Suomenlinnan kasemattiin, missä runkorakenne pystytettiin.

Teehuoneen kantava runkorakenne on tehty suomalaisesta männystä. Se muodostuu pääosin japanilaisin käsityökaluin työstetyistä pilareista ja palkeista, jotka on liitetty toisiinsa vanhalla japanilaisella puuliitostekniikalla. Osa teehuoneen elementeistä, esim. perinteisen keittiön mizuyan hyllykkö on saatu lahjoituksena Urasenke-teekoulukunnan päämajasta Kiotosta.

Japanilaisten kirvesmiesten lisäksi teehuonetta ovat rakentaneet päätoimisesti kirvesmies Reijo Rajala ja muotoilija Otso Koski. Eteisen välioven on suunnitellut arkkitehti Johanna Nordman ja sen on toteuttanut diplomi-insinööri/ekorakentaja Juhana Kallio joka on lisäksi osallistunut projektin käytännön toteuttamiseen muutenkin merkittävästi. Olli Penttinen ja Pyry Varjonen ovat myös osallistuneet rakentamiseen sen eri vaiheissa. Lisäksi yhdistyksen muita jäseniä on ollut satunnaisesti apulaisina eri työvaiheissa.

Suomenlinnan teehuone on yhdistelmä siroa japanilaista puurakennetta ja kaariholvattua merilinnoitusta. Japanilaisten elementtien rinnalla on käytetty suomalaisia materiaaleja, mikä myös tekee tilasta erityisen. Se on samalla kertaa sekä japanilainen että suomalainen teehuone. Kasematti on kooltaan noin 50 m2 ja tilankäytön suunnittelussa on pyritty ennenkaikkea toiminnallisuuteen.

Tilaan on rakennettu chadôn opiskeluun parhaiten soveltuva kahdeksan tatamimaton kokoinen teehuone (hiroma) tokonoma-alkovilla. Siihen liittyy kiinteästi valmistelutila eli perinteinen mizuya- teekeittiö sekä nykyaikaisesti varustettu pieni moderni keittiö. Kasematissa on myös japanilaistyyppinen eteistila genkan sekä parin tatamimaton kokoinen monikäyttötila, joka on liukuovin muunnettavissa esim. pieneksi machiai-odotustilaksi.

Arkkitehtuurihistoriallisesti teehuonearkkitehtuurin tekee erityisen mielenkiintoiseksi sen vaikutus modernin arkkitehtuurin taustalla. Teehuonearkkitehtuurin ihanteet leimaavat Japanissa kaikkea asuinarkkitehtuuria ja sen ideoita on käytetty myös Katsuran keisarillisessa huvilassa, joka puolestaan on ollut yksi vaikuttaja modernistisen arkkitehtuurin synnyssä. Sukiya-arkkitehtuuri on myös sellaisenaan ollut useiden modernistisen arkkitehtuurin huippunimien mielenkiinnon kohde ja sen vaikutteet näkyvät heidän töissään.

Teehuoneen käyttö

Teehuone mahdollistaa Suomen Chadô Urasenke Tankokai yhdistys ry:n jäsenten Japanissa hankkiman tietotaidon ylläpidon sekä taidemuodon jatko-opiskelun Suomessa. Sen kautta päästään myös hyödyntämään olemassa olevia resursseja laajemminkin, sillä tila soveltuu hyvin mm. eri oppilaitosten, kulttuuriyhteisöjen ja yritysten koulutus-, edustus- ja virkistystarkoituksiin. Suomessa vieraileville japanilaisille tila voi toimia vastaavasti suomalaisen teetaiteen ja kulttuurin esittelyfoorumina, sillä vaikka chadô onkin perijapanilainen kulttuurimuoto, on sen harjoittaminen viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana levinnyt eri puolille maailmaa ja paikallistunut. Harmonia ympäristön kanssa kuuluu chadôn ideaaleihin, mikä merkitsee mm. suomalaisen perinteen, tapojen, tunnelmien ja esineistön hienovaraista liittämistä sen muotoihin ja käytäntöihin.

Teehuoneen nyt valmistuttua voi yhdistyksemme vastaanottaa japanilaisia chadô-opettajia ja eri taiteenalojen mestareita sekä käynnistää yhteistyö- ja koulutushankkeita suomalaisten taidekäsityöläisten ja muotoilijoiden kanssa perinteisen japanilaisen taidekäsityön ja estetiikan aloilla, joiden kehitys ja tuntemus liittyvät myös kiinteästi teetaiteeseen. Laaja-alaisena kulttuurimuotona teetaiteella on paljon annettavaa eri alojen asiantuntijoille ruoka- ja tapakulttuurista arkkitehtuuriin. Teehuoneella on käyttöarvoa pitkälle tulevaisuuteen. Japanissa on teehuoneita jotka ovat olleet käytössä satoja vuosia.

Kansai Japan-Finland Society toivottaa kaikki suomalaiset Japani-ystävyys- ja kulttuuriyhdistykset sekä Japanissa toimivat Suomi-yhdistykset tervetulleiksi käyttämään tilaa ja syventämään kansojen välisiä lämpimiä ja aktiivisia ystävyyssuhteita. Mikäli teillä on toivomuksia tai kysymyksiä ottakaa yhteyttä "sähköpostilla" tai alla olevaan yhdistyksen osoitteeseen.